perjantai 16. lokakuuta 2020

Päästiinpä tähän päivään...

Nonni, jatketaas, että saadaan kaikki uudet kasvit tänne kirjoihin ja kansiin. 

Sitte olin yks kerta kavereilla kyläämässä ja sain kotiin mukanani yhden kilpipiilean, Pilea peperomioides, poikasista. Niitä kasvoi lukuisia emopiilean juurella. Ja ai että se on kaanis! 😍 (Tässä kohtaa eletään tuskin syyskuun puoltaväliä. Aikaa, jolloin ekasta uutuuskasvihankinnastani on kulunut vasta kaksi viikkoa. Se oli joskus kaaaaauan aikaa sitten. Oijoijoi...)

Kilpipiilea, kuva eiliseltä 15.10., se on kasvanut täällä jo kuukauden.

Hoya 'krinkle 8'

Maltoin mieleni tästä viisi päivää. Koska olin niin innoissani Hoyastani, posliinikukastani, päätin hankkia pari lisää. Kuitenkin vain kaksi, koska mitäs jos en osaakaan hoitaa niitä, tai mitään muitakaan... (Tässä vaiheessahan se olikin hyvä alkaa aattelemaan, että mitäs jos tapankin kaikki rakkaurella hankkimani kasvit... Uuh...) 

Hoya Memoria
No, hankin sitten Hoya carnosa 'Krinkle 8':n, jonka lehdet ovat muuten jännän "kuoppaiset", ja  Hoya carnosa Memorian pistokkaat. Samalla ostin vielä rahapuun, Crassula ovata, pikkiriikkisen alunkin.
Pestessäni rahapuun pikkupistokasta siitä irtosi kolme alinta lehteä. Tyrkkäsin ne myös multaan... Uusia rahapuita ootellessa...
Siinä missä ruusuposliinikukkani ei ole osoittanut minkäänlaisia muutoksia kasvamisen suhteen, alkoi tämä 'Krinkle 8' tehdä silmuja varrestaan kolmin kappalein. WOHOO! (Huomasin silmut kyllä vasta tällä viikolla, että kyllä siihenkin pari-kolme viikkoa meni. Toisissa posliinikukissa ei mitään tapahtumia.)

Rahapuu 16.10.20 ja harsosääski liima-ansa

Tila pöytien ja valossa olevien pintojen päältä yleensäkin (lue: ikkunalaudat) alkoi olla jo vähän kortilla... Hmmm. I wonder why...😆 Ja valokin. Syksyn saapumisen huomasi jo varsin hyvin valon määrän melko äkillisestä vähenemisestä. Onneksi olen ehkä maailman parhaita ostelijoita ja niinpä hankin itselleni muutaman kasvivalon (Puuilosta) ja lamppuja (Prismasta, Clasulta ja Tokmannilta). Niistä voisin tehdä oman postauksensa tuonnempana. 

Näistä hankkimistani ihanista kasveistani osa olikin jo  köynnöstäviä, mutta vielä niin piskuisia, ettei niistä amppeleihin olisi. Päätin hankkia seuraavaksi kuitenkin lisää köynnöstäviä kasveja, ihan vaikka vain jatkoa ajatellen... Pöytätila loppuisi jossain vaiheessa ihavvarmaan. Ja kasvaahan nämä kasvit. Toivottavasti. Ainakin ne, jotka eivät menehdy hellässä huomassani.

Olin nähnyt kuvissa aivan ihanasti kukkivia isosoihtuköynnöksiä, en kylläkään muistaakseni ikinä livenä. Siinä on kuulkas ihan mun lempiväriset kukat, isot kauniit keltaoranssit kukinnot. Olin hiukan jo haaveillu sellaisesta.. En vaan silloin haavillessani tiennyt, että minusta kehkeytyisi tällainen viherkasvi-ihminen.. 

Niinpä päädyin, ULLLATUUUUUUS!!!, ostamaan isosoihtuköynnöksen, Aeschynanthus speciosus, ja soihtuköynnös Thai pink:in, Aeschynanthus 'Thai pink', pistokkaita. Ostin ne varsipistokkaina. Minun pitäisi siis juurruttaa ne ihan itse. Mutta ÄÄK! Näitten pistokkaitten varret olivat puumaiset. Olinhan minä juurrutellut yhtä sun toista varsipistokasta, mutta en puuvartisia...😱 Mitähän tästä juurrutusoperaatiosta oikein tulisi... Nooh, aattelin, että kattelaan nyt ihan rauhassa... [Tässä vaiheessa, jälkiviisaampana, voin kertoa, että hyvin kävi. Kolmen viikon juurruttamisen jälkeen juuria alkoi näkyä!! JEI!!]

Soihtuköynnös 'Thai pink' ja isosoihtuköynnös juurtumassa

Ihana Kirjojuoru 'Zebrina'
Köynnöksiä kun kerta haeskelin, ja kun huonekasvit-ryhmässä bongasin jälleen yhden mielenkiintoisen pistokkaanmyynti-ilmoituksen, tulin ostaneeksi pari kirjojuorun, Tradescantia Zebrina, pistokasta... Siinä on ehkä maailmakaikkeuden kauneimman väriset lehdet. <3 Tuossa kuvassa niitten väritys ei tietty näy kunnolla. Höh. 

Juorut, tai siis niitten pistokkaat, on siitä kivoja, että ne voi iskeä suoraan multaan ja ne lähtevät kasvamaan siitä ihan tuosta vaan.. Vähän ne voi lerpattaa ensin lehtiään, mutta se menee ohi hyvin nopeasti. Toki juoruja voi vesilasissakin juurruttaa, mutta juurtuvat ilmankin. Pidin minä yhtä juorua aarnipeikonlehtien kanssa samassa juurrutuslasissa, kun sanotaan, että silloin niihin muihinkin kasveihin kasvaisi juuret nopeammin. No, ei kasvanut mulla. Ni tyrkkäsin juorun multaan. Eihän sitä nyt viitti ootella, jos muutenkin juurtuu. :D

Noh, olin myös haaveillut pitkään "kilpparista", eräästä muorinkukan muodosta. Tämä Peperomia prostrata, 'String of turtles' olikin hankalampi löytää... Kyselin vähän apuja jälleen FB:n 'Huonekasvit'-ryhmästä ja minulle vinkattiin, että Hämeenpuiston Opuntiassa oli niitä ollut myynnissä. Jih jih, työpaikkani on siinä ihan huudeilla. Kävinkin heti seuraavana  maanantaina rykimässä kukkakaupan ovea. Tietysti se oli kiinni. Suljettu maanantaisin. Ei siinä midist, tiistaina olin heti työvuoron jälkeen jälleen ovella ja tällä kertaa ovi oli oikein "avoisina". HURRAT!! 

Micans lauteilla karanteenissa

No, ei ollu kilpparia heilläkään enää. Ei haitannut yhtään, sillä poistuin kukkakaupasta mukanani Philodendron scandens Micans', köynnösvehka, jossa on ihanat, hieman samettipintaiset tummanvihreät lehdet. Vaikka olisinkin halunnut tällätä sen kotona heti paikalleen, se joutui karanteeniin saunan lauteille.. Se oli jo valmiiksi niin "iso" kasvi, etten kyennyt tarkastamaan sitä kunnolla tuholaishyönteisten, aka öttiäisten, varalta. Siksi lauteet kutsuivat sitä. Näinä päivinä se jo roikkuu keittiössä amppelissa. :) Se ei kuitenkaan joutunut lusimaan koko karanteenia, vaan pääsi hyvällä käytöksellä aiemmin vapauteen... Toivottavasti se ei kostaudu myöhemmin öttiäisten muodossa. 

Traakkipuu, pesäraunioinen ja pitsilehti sekä KILPPARI!
Tässä vaiheessa olin jo kyllästyttänyt kaikki ystäväni ja läheiseni iänikuisilla viherkasvihöpötyksilläni ja ajatus blogista virisi... 'Crazy Plant lady' olisi ollut kiva nimi, mutta tietty se oli jo varattu. Jätin hautumaan koko blogi-idean..

Rain drop






Noh, sitten tuli syntymäjuhlapäiväni ja ystäväni veivät minut syntymäretkelle... tittidii... PLANTAGENIIN!! Paras syntymäpäivälahja! Kyllä ne tietää. Plantagenista löytyi sitten se kilpparikin, tosin minikasvina. Ostin niitä kolme kappaletta ja istutin samaan ruukkuun, siispä sain kuin sainkin itselleni "ison kilpparin". Mukaan tarttui myös kolme muutakin minikasvia; Pitsilehti, Fittonia verschaffeltii, pesäraunioinen, Asplenium nidus ja traakkipuu, Dracaena deremensis. Semi-täysikasvuisen Peperomia plybotrya 'Rain drop'inkin ostin. Sekin oli ollut haaveissa.

Niin joo, kotiutuihan vielä muutens just tällä viikolla ostamani Kultaköynnös N'joyn, Epipremnum aureum 'Njoy' pistokaskin!

Kultaköynnös Njoy

Sitte mulla on ollu vielä yks suurempi "rare-plant" -haave. Tämä kasvi on ollu mulla ostoskorissa jo kymmeniä kertoja, mutta en oo sitä ostanu. "Sulla on jo niin monta kasvia, et sä tätä tarvi. Talvea vasten? Ooksä nyt yhtään järkevä?" Ni en oo. Minä kuulkaas tilasin sen eilen. Hollannista. Elikkäst Alankomaista. Tulee pari muutakin pikkukasvia.. 🙈Mutta ihan vaan siksi, että postikulut olis suhteessa kivemmat maksaa.... 😂
Mutta siitä sitte viikon päästä enemmän.


Huh, nyt ollaan ajan tasalla, tässä päivässä. Kasveja on kotonassa nyt 53. Kai. Kasvimäärä nousi parissa kuukaudessa 17:stä tuohon 53:een. Että NIIN hyvä ostelemaan mä oon!!

💚Laav laav💚

-A.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mäpä istutin just tulppaaneita!! Hurraa!!

Jihuu, jihuu!! Tänään tuli päivä, jota olen 15 viikkoa odottanut. Tulppisten sipulit on ollu jääkaapissa tänään tasan 15 viikkoa! (Tälläsin ...